sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Itku pitkästä ilosta



























Voi voi... Meidän poitsulla alkoi perjantaina kesäloma ja seuraavan kerran hoitoon mennäänkin elokuussa, jolloin hänestä tulee myös eskarilainen. Muina vuosina lomaa on aina iloittu, mutta tänä vuonna sitä sitten itkettiin. Poika on ollut samalla perhepäivähoitajalla yhteensä 4,5 vuotta ja hoitaja onkin ollut varsin hyvä tyyppi  ja sepä tästä varmaan niin kamalaa tekeekin. Itsehän olen tässä kuukauden sisään jo muutaman tipan pudottanut pelkästä ajatuksesta, että pian se on ohi.

Poitsun kanssa väkerrettiin tällä viikolla hoitotädille kortti, mihin kehiteltiin pieni muistelo ja kuvat poitsusta nykytilasta sekä siitä, kun hän hoidon aloitti. Lisäksi ostettiin lahjakortti jalkahoitoon ja äitini teki vielä jussi-sukat.

Hoidosta hän oli sitten saanut nuo ihanat kortit sekä hopeisen jalkapallokorun (poitsu on aloittanut futiksen pelaamisen äitinsä ja isänsä jalanjälkiä seuraten)... Niin sydäntä raastavaa ajatus, että ihmisiä, joita olet sen 4,5 vuotta nähnyt lähes päivittäin ja jakanut iloja  ja murheita niin yhtäkkiä he jäävätkin pois elämästäsi... Mutta ei kait se auta kuin jatkaa kohti uusia seikkailuja ja lopettaa tämä pillitys...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti